Animaatio lentokoneinsinööristä

Kävin katsomassa Hayo Miyazakin uusimman animaation Tuuli nousee. Täytyy sanoa että se oli pienoinen pettymys. Tuuli nousee ei selvästi yltänyt Henkien kätkemän tasolle ja katsoja ei pääse yhtä hyvin elokuvaan sisään verrattuna muihin Miyazakin animaatioihin. Kaksi tuntia kestävä paatos historiallisiin faktoihin perustuvasta lentokoneinsinööristä maailmansodan Japanissa on raskas pala nieltäväksi. Animaation juoni ei aukene katsojalle heti ensimmäisellä kerralla vaan selvästi se on katsottava useammin, jotta ymmärtää kaikki hienovaraiset vihjaukset ja osaa tulkita tapahtumat. Animaatiossa välillä hypätään kesken kaiken unimaailmaan italialaisen paronin luo ja sitten takaisin todellisuuteen. Myös ajallisesti hypitään niin että päähenkilöä Jiroa kuvataan lapsena, nuorena aikuisena ja keski-ikäisenä. Hayo Miyazaki on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle ja tämän animaation jäävän hänen viimeisekseen. Haastatteluissa Miyazaki on sanonut kehitelleensä tätä animaatiota jo pitkään ja se on erityisen lähellä hänen sydäntään, koska myös hän haaveilee lentämisestä. Ehkäpä se selittää miksi Tuuli nousee on paljon vakavamielisempi ja pelkistetympi kuin aiemmat elokuvat. Visuaalisesti animaatio on loistavaa työtä, mutta juoni saisi edetä nopeammin, jotta myös viusaalisesta puolesta pääsisi täysillä nauttimaan. Jos ei ole aikaisemmin nähnyt Hayo Miyazakin animaatioita, en suosittele aloittamaan Tuuli nousee-animaatiosta, sillä se voi pelottaa pois muiden animaatioiden katsomisesta, mikä olisi väärin niitä kohtaan. Hyvä aloitus on Naapurini Totoro, joka on ensimmäisiä Miyazakin animaatioita, hauskaa katsottavaa ja sopii lapsille. 


















Kuva: www.cinemamondo.fi

Kääntäminen käden käänteessä

Olen viimeisen vuoden aikana suomennellut jonkin verran tekstejä englannista suomeksi. Se on yllättävän haastavaa, mutta mielenkiintoista ja voisin kuvitella pärjääväni kääntäjänä, jos aikarajat olisivat sopivia eikä tulisi aina kiireen tuntua. En koe, että nettisivut olisivat välttämättä kovin haastavia käännettäviä. Tosin tämäkin riippuu nettisivujen laajuudesta ja sisällöstä. On helpompaa kääntää jos tuntee hyvin aiheen ja termistö on tuttua molemmilla kielillä. Sekin auttaa jos on kyseisellä alalla työskentelevä ja termistöä tunteva tuttava, jolle voi soittaa ongelmatilanteessa. Laajat verkostot eri alojen osaajiin ovat siis melkeinpä tarpeellisia kääntämisessä. Ainakin jos haluaa tehdä käännöksestä hyvän ja käyttää oikeita termejä. Englannista suomeen kääntäminen on paljon helpompaa kuin toisinpäin, koska ainahan oman äidinkielen osaa parhaiten. Itse koen hyväksi tavaksi tehdä niin, että ensin teen käännöksestä niin sanotun raakaversion suomeksi, jossa sujuvuudella ei vielä ole niin väliä, kunhan sanoma on suunnilleen sama. Sen jälkeen kirjoitan raakaversion paremmalla suomen kielellä, tarkistan sisältöjen vastaavuuden ja teen tekstistä sujuvasti luettavan ja ymmärrettävän. Tämä vie yleensä huomattavasti aikaa, mutta mielestäni se on vaivan arvoista. Jos käännöksellä on tiukka aikataulu, se kokemukseni mukaan aiheuttaa stressiä ja hutilointia. Tästä syystä on ehkä parempi arvioida kääntämiseen kuluva aika reilusti yläkanttiin, jottei tule viime hetken paniikkia ja kiirettä juuri ennen deadlinea. Tämä tuli opittua kantapään kautta kun isompi käännösprojekti venähti useammalla viikolla ja loppuvaiheessa nukkuminen jäi vähälle. Nettisivujen kääntämisessä koen ongelmaksi sen, että teksti on luettava tietokoneen ruudulta. Itse mieluummin kääntäisin sitä paperilla, jolloin pystyisin tekemään omia merkintöjä suoraan tekstiin, enkä vielä ole täysin ottanut omakseni tapaa tehdä kaikkea tekstinkäsittelyohjelmilla. Kääntämisestä saa hyvän käsityksen siitä, mikä on oma vieraan kielen hallinnan taso ja oppii paljon uusia sanoja, joten suosittelen ainakin kokeilemaan sitä. Voihan kyse olla vaikka kirjahyllyn kasausohjeista tai tietokoneen päivitysilmoituksesta. 

Viestintää wikissä

Tällä kertaa käsiteltiin wikejä ja niiden käyttökeinoja. Nyt olisi mietittävä mitä hyötyä wikistä voi olla yrityksen viestinnässä. Parhaiten wiki-alustaa voisi hyödyntää yrityksen projekteissa, etenkin jos ihmiset työskentelevät eri pisteissä, eikä projektin jokainen toteutusvaihe vaadi kasvokkain näkemistä. Käyttäisin wikiä siis eräänlaisena ryhmätyöalustana, minne jokainen voisi lisätä omat aikaansaannoksensa ja ne olisivat kaikkien nähtävillä. Alusta mahdollistaisi myös keskustelun, tosin vain niille, jotka ovat sille liittyneet. En käyttäisi wikiä koko yrityksen sisäiseen viestintään ainakaan intran rinnalla. Ihmisillä on usein parempaakin tekemistä kuin pyöriä sähköisissä viestimissä ja jos pelkän intran tarkistaminen päivittäin usein jää monilta tekemättä, aktiivisuus wikissäkään ei olisi kovin laajaa. Ssoiaalinen media on n sen verran uutta vielä, että monet kokevat niiden käytön töissä hankalaksi ja vanhemmat ihmiset voivat olla jopa sitä mieltä, ettei niiden käyttö kuulu työpaikalle. Voi olla, että tulevaisuudessa wikit ovat aktiivisemmassa käytössä ja suositumpia, kun somen kanssa kasvanut sukupolvi on työelämässä. Pienessä yrityksessä wiki toimisi varmasti intran tilalla hyvänä viestintävälineenä. Luovaa ja projektiluontoista työtä tekevissä organisaatioissa, kuten pelialan yrityksissä, wikit voisivat olla tarpeellinen kanava ja osa arkea.  

Yrittäjän some

Miten minä aloittelevana yrittäjänä käyttäisin somea? Tämä kysymys vaatii paljon pohtimista. En osaa kuvitella itseäni yrittäjänä, mutta yritetään. Luulen että somen käyttöön vaikuttaa paljon se, millainen ja minkä alan yritys on kyseessä. Hyvien ja tarpeeksi usein päivittyvien nettisivujen lisäksi facebook-tili olisi hyvä kanava keskustelulle yrityksen ja asiakkaiden välillä ja siellä pystyisi kertomaan yrityksen tapahtumista ja tarjouksista. Pitäisin varmaan myös blogia, minne kirjottaisin teeman mukaisia ajankohtaisia asioita. Tosin tämä riippuisi hyvin paljon siitä, mitä yritykseni tekee. Jostain autokorjaamon tai ravintolan toiminnasta voi olla hankala pitää blogia. Jos huomaisin, ettei blogillani olisi juurikaan lukijoita, voi olla että lopettaisin sen pitämisen tai jatkaisin vain omaksi huvikseni. Yrittäjänä aika on muutenkin kortilla, jolloin epäsuositun blogin pitämisen lopettaminen olisi järkevämpää. Instagramiin voisi laittaa kuvia eri tilanteista yrityksessä ja jos kyse olisi toiminnasta, joka sisältää tapahtumia, saisi niistäkin sinne hyviä kuvia. Twitteriä tuskin ottaisin käyttöön, koska en muutenkaan koe sitä omakseni ja lisäksi en jaksaisi päivittää sitä. Minusta facebook, jota pyrkisin päivittämään muutaman kerran viikossa, riittäisi ja sitten olisi vielä se blogi, jonne yrittäisin laittaa uuden kirjoituksen kerran viikossa. Ja instagramiin voisin postata kuvia.

Some

Tällä kertaa tehtäväksi tuli kirjoittaa omassa käytössä olevista some-palveluista ja siitä miksi niitä käyttää. Lähdin liikkeelle siitä, että googlasin sanan some. Tarkoitus oli tarkistaa että olen ymmärtänyt some-käsitteen oikein ja tiedän mitä palveluita siihen sisältyy. Oli hyvä, että tein googlehaun, koska vastaan tuli palveluita ja välineitä, joita en välttämättä itse olisi heti liittänyt some-palveluihin, kuten vaikkapa habbo hotelli. Itse en ole koskaan sitä käyttänyt, mutta tarkemmin ajatellen sehän on some-palvelu. Aina oppii uutta. Mitä some-palveluita ja -välineitä minä käytän? Lista on huolestuttavan lyhyt ja näin viestintää suuntautumisena opiskelevana pitäisi lisätä somen käyttöä. Käytän facebookia, koska siellä ovat kaikki muutkin ja sen avulla on helppo pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin, jotka asuvat kauempana. Toki sähköpostikin ajaa saman asian, muttei mahdollista reaaliaikaista keskustelua. Facebookissa on myös helppo seurata muiden elämää eli niin sanotusti vakoilla muita. Myönnän itse syyllistyneeni tähän muutamia kertoja :). Liityin facebookiin verrattain myöhään tai ainakin tuntui siltä, että kaikki muut olivat jo siellä ja useampi ystävä painosti liittymään. Tai noh, painostaa on aika vahva sana, ehkä pikemminkin kehotti liittymään. Viime aikoina liikehdintä on ollut pois facebookista ja muihin some-palveluihin kuten twitteriin ja instagramiin. Mielenkiinnolla seuraan näitä trendejä ja katson mitä tapahtuu. Voihan olla, että pian tulee itsekin liityttyä pinterestiin tai twitteriin. Facebookin lisäksi käytän wordpressia, mutta lähinnä koulun puolesta. Ilman digitaalisen viestinnän ja journalistisen kirjoittamisen kursseja tuskin olisin alkanut käyttää sitä. En osaa vielä sanoa tulenko jatkossa käyttämään sitä. Käytän myös Youtubea, mutta hyvin yksipuolisesti. Katson videoita ja pätkiä mutten itse julkaise siellä mitään. Tosin voisi olla mielenkiintoista kokeilla sen käyttöä julkaisu- ja viestimisvälineenä. Lisäksi käytän tietysti myös bloggeria. Sitäkin koulun ansiosta. Olin kiinnostunut bloggaamisesta ja miettinyt oman blogin perustamista jo aikaisemmin, mutta päätin ensin katsoa miten se sujuu tässä kurssin yhteydessä ja sitten miettiä uudelleen oman blogin perustamista, joka ei liittyisi millään tavalla kouluun. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.   

Blogille lukijoita

Tämän viikon aihe on kuinka saada lisää lukijoita blogilleni. Suhtaudun tähän aiheeseen hiukan kaksijakoisesti. Tietenkin blogille pitää saada lukijoita, sehän sen tarkoitus on. Tai siis mitä järkeä on pitää blogia jos kukaan ei pääse lukemaan sitä. Tarkemmin ajatellen voisin hyvin kuvitella itse tekeväni niin, koska minua hiukan hirvittää ajatus siitä, että joku kävisi lukemassa sepustuksiani tässä blogissa ja pääsisi niin sanotusti kurkkimaan pääni sisälle. Kuka olisi uskonut, että oman blogin pitäminen on näin jännittävää ja hermostuttavaa. Toisaalta olisihan se tosi  hienoa, että blogiani luettaisiin ja siitä pidettäisiin. Ja tämä on hyvää harjoitusta kirjoittamisesta ja omien mielipiteiden ilmaisemisesta. Taitaa käydä niin että se blogin pitämisestä innostunut miniminä voittaa. Eli takaisin aiheeseen. Kuinka saan lisää lukijoita blogilleni?

Hyvä keino on promota blogia ystäville ja kertoa siitä muissa sosiaalisissa medioissa kuten facebookissa ja twitterissa. Toisaalta jos siitä meuhkaa liikaa, ihmiset saattavat ärsyyntyä ja mielenilmauksena boikotoida blogia. Ehkä on paras mainita siitä kerran tai kaksi ja tehdä niin, että kun blogia on päivitetty, se näkyy facebookissa. Itse en ole tehnyt näin, mutta luulen että se olisi mahdollista. Korjatkaa jos olen väärässä. Yksi tapa on lisätä tunnisteita eli avainsanoja, jotka essintyvät kirjoituksessa ja joiden avulla blogiin pääsee helpommin. Itse koen tällaisten sanojen keksimisen kinkkiseksi, koska pitäisi osata arvioida mitkä sanoista oikeasti kuvaavat juttua. Kehityn varmasti tässäkin asiassa paremmaksi tämän blogin ja kurssin edetessä. Kaikkein paras keino saada lukijoita ja kommentteja on kirjoittaa mielenkiintoisista aiheista hyviä tekstejä, joita ihmiset jaksavat ja haluavat lukea. Kun joku seuraa blogia, josta pitää, hän kertoo siitä kaverilleen, joka mahdollisesti myös alkaa lukea blogia ja, jos pitää siitä, kertoo eteenpäin toiselle kaverilleen ja näin lukijakunta hiljalleen kasvaa. Oletuksena tässä on se, että kirjoitus on hauska ja ajankohtainen tai voihan se liittyä tiettyyn aiheeseen kuten leipomiseen ja kerätä leipomisesta kiinnostuneen ja sitä harrastavan lukijakunnan.

Alku

Teen tätä blogia Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa verkkokirjoittamisen kurssilla. Opiskelen kolmatta vuotta ja valmistuminen lähestyy. Valitsin bloggerin bloginpitopaikaksi, koska minulla oli jo valmiiksi google-tili. Olen luonteeltani rauhallinen ja sopeutuvainen ja harrastan lukemista ja käsitöitä.