Kääntäminen käden käänteessä

Olen viimeisen vuoden aikana suomennellut jonkin verran tekstejä englannista suomeksi. Se on yllättävän haastavaa, mutta mielenkiintoista ja voisin kuvitella pärjääväni kääntäjänä, jos aikarajat olisivat sopivia eikä tulisi aina kiireen tuntua. En koe, että nettisivut olisivat välttämättä kovin haastavia käännettäviä. Tosin tämäkin riippuu nettisivujen laajuudesta ja sisällöstä. On helpompaa kääntää jos tuntee hyvin aiheen ja termistö on tuttua molemmilla kielillä. Sekin auttaa jos on kyseisellä alalla työskentelevä ja termistöä tunteva tuttava, jolle voi soittaa ongelmatilanteessa. Laajat verkostot eri alojen osaajiin ovat siis melkeinpä tarpeellisia kääntämisessä. Ainakin jos haluaa tehdä käännöksestä hyvän ja käyttää oikeita termejä. Englannista suomeen kääntäminen on paljon helpompaa kuin toisinpäin, koska ainahan oman äidinkielen osaa parhaiten. Itse koen hyväksi tavaksi tehdä niin, että ensin teen käännöksestä niin sanotun raakaversion suomeksi, jossa sujuvuudella ei vielä ole niin väliä, kunhan sanoma on suunnilleen sama. Sen jälkeen kirjoitan raakaversion paremmalla suomen kielellä, tarkistan sisältöjen vastaavuuden ja teen tekstistä sujuvasti luettavan ja ymmärrettävän. Tämä vie yleensä huomattavasti aikaa, mutta mielestäni se on vaivan arvoista. Jos käännöksellä on tiukka aikataulu, se kokemukseni mukaan aiheuttaa stressiä ja hutilointia. Tästä syystä on ehkä parempi arvioida kääntämiseen kuluva aika reilusti yläkanttiin, jottei tule viime hetken paniikkia ja kiirettä juuri ennen deadlinea. Tämä tuli opittua kantapään kautta kun isompi käännösprojekti venähti useammalla viikolla ja loppuvaiheessa nukkuminen jäi vähälle. Nettisivujen kääntämisessä koen ongelmaksi sen, että teksti on luettava tietokoneen ruudulta. Itse mieluummin kääntäisin sitä paperilla, jolloin pystyisin tekemään omia merkintöjä suoraan tekstiin, enkä vielä ole täysin ottanut omakseni tapaa tehdä kaikkea tekstinkäsittelyohjelmilla. Kääntämisestä saa hyvän käsityksen siitä, mikä on oma vieraan kielen hallinnan taso ja oppii paljon uusia sanoja, joten suosittelen ainakin kokeilemaan sitä. Voihan kyse olla vaikka kirjahyllyn kasausohjeista tai tietokoneen päivitysilmoituksesta. 

Viestintää wikissä

Tällä kertaa käsiteltiin wikejä ja niiden käyttökeinoja. Nyt olisi mietittävä mitä hyötyä wikistä voi olla yrityksen viestinnässä. Parhaiten wiki-alustaa voisi hyödyntää yrityksen projekteissa, etenkin jos ihmiset työskentelevät eri pisteissä, eikä projektin jokainen toteutusvaihe vaadi kasvokkain näkemistä. Käyttäisin wikiä siis eräänlaisena ryhmätyöalustana, minne jokainen voisi lisätä omat aikaansaannoksensa ja ne olisivat kaikkien nähtävillä. Alusta mahdollistaisi myös keskustelun, tosin vain niille, jotka ovat sille liittyneet. En käyttäisi wikiä koko yrityksen sisäiseen viestintään ainakaan intran rinnalla. Ihmisillä on usein parempaakin tekemistä kuin pyöriä sähköisissä viestimissä ja jos pelkän intran tarkistaminen päivittäin usein jää monilta tekemättä, aktiivisuus wikissäkään ei olisi kovin laajaa. Ssoiaalinen media on n sen verran uutta vielä, että monet kokevat niiden käytön töissä hankalaksi ja vanhemmat ihmiset voivat olla jopa sitä mieltä, ettei niiden käyttö kuulu työpaikalle. Voi olla, että tulevaisuudessa wikit ovat aktiivisemmassa käytössä ja suositumpia, kun somen kanssa kasvanut sukupolvi on työelämässä. Pienessä yrityksessä wiki toimisi varmasti intran tilalla hyvänä viestintävälineenä. Luovaa ja projektiluontoista työtä tekevissä organisaatioissa, kuten pelialan yrityksissä, wikit voisivat olla tarpeellinen kanava ja osa arkea.